© Pirje Fager-Pintilä, Suomen Hippos 

Virallinen nimi: Ricottu	Rotu: Suomenhevonen
Syntynyt: 13. helmikuuta 2018 (Kajaani), 3-vuotias	Väritys: Musta
Painotus: Yleis/Työ (HeA/80cm/työ)	Säkäkorkeus: 160cm
Kasvattaja: Markkanen Elina, Kajaani (evm)	Välittäjä: Humutin
Omistaja: Aava, VRL-14711	Meriitit:

"Lapinlinjainen suurempi ratsu/työhevonen kovaan käyttöön. Valittamaton ori, jonka kanssa homma luistaa kuin lapinmiehen suksilla. Alla kuitenkin naisille herkkäilevä pikkupoika." - Humutin

Näillä sanoilla minulle myytiin suuri työsuuntainen, niin sanottu perinteisen tyypin suomenhevosori. Tähän jätkään verrattuna Nipakin alkaa näyttää melkein linjakkaalta ja hoikalta. Rico on kookas ja vanttera - juuri kaikkea, mitä myynti-ilmoituksessa lupailtiinkin. Osasyynä ostopäätökseen oli sekin, että onhan se nyt julmetun komea hevonen - ja vielä monikäyttöinenkin. Porkkanana kepin päässä roikkui vielä sekin, että ori asusti Kajaanissa, joten sitä ei tarvinnut hakea ihan maan toisesta kolkasta.

Hoitotoimenpiteet sujuvat Ricon kanssa täysin mutkattomasti, eikä orin kanssa tarvitse turhia tuskailla. Sen kanssa ei tarvitse neuvotella jalkojen kylmäyksestä tai vesiletkulla pesemisestä sen enempää kuin kavioiden nostamisestakaan. 

Ratsuna Rico on massiivisesta rakenteestaan huolimatta melko kevyt, eikä sitä tarvitse turhaan tuuppia tai nykiä. Koulukentällä ori osaa tarvittaessa tanssahdella yllättävänkin näyttävästi, ja sitä onkin ilo ratsastaa. Ratsastajan voi olla liiankin helppo jäädä vain passiiviseksi matkustajaksi Ricon tasaisessa kyydissä. Ori painuu helposti myös luotilinjan taakse, jolloin se ei liiku niin rehellisesti kuin toivoisi. 
Esteitäkin ori hyppää helpostikin ainakin 80cm verran, pienellä laitolla kapasiteettia saattaisi olla metrin luokkiinkin. 

Yli kaiken Rico kuitenkin rakastaa koskemattomassa metsässä samoilua. Sitä ei haittaa, että polkuja ei ole ollenkaan; Se kyllä mieluusti marssii pienten männyntaimienkin yli. Ratsastajan onkin hyvä olla tarkkana, ettei suistu satulasta vastaantulevan oksan vuoksi.

Rico tulee toimeen kaikkien hevosten kanssa, ja se nauttiikin Nipan kanssa painimisesta sekä verkkaisesti laiduntamisesta. Seurallisena ja touhukkaana hevosena Rico on kuitenkin aina ensimmäisenä portilla vastassa tulossa ulos ja se seurailee aina mielenkiinnolla ihmisten puuhia. Ori on myös melko puhelias ja höristelee ja hirnahtelee pehmeästi tutuille ja tuntemattomillekin ihmisille. 

 

	klm, 160cm	iii. Nicon Lakkipakko
	ii. Nicon Nuolitus	iie. Slaavivadelma
i. Räpätti	ie. Tonttu Tanssivainen	iei. Tonttu Torveloinen
rn, 158cm	prn, 154cm	iee. Juhannuksen Valssin Viemä
	prn, 159cm	eii. Lapin Olavi
e. Ärripurri	ei. Olavin Wiruma	eie. Lapin Purokukka
trn, 161cm	ee. Sallan Äkäistetty	eei. Sallan Ukotettu
	m, 158cm	eee. Villan Punakettu

 

 

 

28. toukokuuta 2018, kirjoittanut Aava
Tavanomaisesti kylmähermoisen Nipan kiljahdus kaikui takaisin jyhkeästä korpimetsästä. Pihaan rullaavasta uudenkarheasta lainatrailerista ei kuulunut pihaustakaan, kun naapurikylän Urho peruutti sitä pihaani. Nipa seisoi tarhan portilla ja tuijotti herkeämättä traileria. Välillä ori vilkaisi sivusilmällä minua, mutta sitten se keskittyi taas katsomaan traileria. En ollut koskaan tainnut nähdä yhdenkään hevosen matkustavan noin hiljaisesti, puhumattakaan nuoren orin. Trailerin pysähdyttyä avasin sivuoven ja kurkkasin sisään. Minua tervehti, varmasti maailman lempeimmällä hörähdyksellä, kolmivuotias nappisilmillä varustettu työhevosvarsa. Pujahdin sisään ja rampin laskeuduttua peruutin orin ulos. Se katseli ympärilleen suurilla silmillään, muttei vaikuttanut kovin järkyttyneeltä. Tovin kuluttua talutin jo oria ympäri tallipihaa ja se vaikutti jo olevan kuin kotonaan. Nipaa sen sijaan vaikutti kovastikin järkyttävän pihassa tallustava musta kummajainen - olihan se tottunut olemaan tontin ainoa oripoika. Loppupäiväksi laskin Ricon kuitenkin Nipan viereiseen tarhaan ja esitin Nipalle toiveen, että se olisi kiltti Ricolle. 

29. toukokuuta 2018, kirjoittanut Aava
Lykkäsin tyytyväisenä heinäkärryjä kohti ponien pihattoa, kun yhtäkkiä huomasin tummansiniseen tuulipukuun verhoutuneen miehen seisoskelevan aitauksen vieressä ja silittelevän vasta eilen pihaani saapuneen mustan suomenhevosorin turpaa. Niskavillani nousivat oitis pystyyn, enkä voinut mitään inhottavalle tunteelle siitä, että tulijalla ei olisi puhtaat jauhot pussissa.
Kärryt jäivät keskelle pihaa, kun lähdin tarmokkaasti kävelemään kohti aitausta.
"Hei, mitä sä täällä teet?" kysyin jo hyvän matkan päästä. 
Verkkaripukuinen tunkeilija näytti säikähtävän ja orikin hätkähti terävää sävyäni. 
"No jopas nyt.. Mie oon Lauri. Pakkoha miun oli tulla kahtomaan, ko tuolla kylällä puhuivat, että X:n likka on komian suomenhevosen ihtelleen hommannu!" mies vastasi ärsyttävän tuttavalliseen sävyyn. 
Miten tästä edes puhuttiin kylillä? Enhän minä ollut edes kertonut ostoaikeistani isoisän lisäksi kenellekään! 
"Rico? Eihän kukkaan järkipäinen nimeä suomenhevosta Ricoksi!" Lauri nauraa hohotti kuullessaan, että Rico oli tullut kisaratsuksi ja myöhemmin ehkä siitokseenkin. 
"Vaikka komian hevosen on likka kyllä tosiaan löytänyt, sitä ei käy kieltäminen. Ei mutta nyt miun pittää tästä joutua, pelto oottaapi." rupatteli Lauri, eikä tuntunut huomaavan hienoista loukkaannustani siitä, että täysin ventovieras oli marssinut kutsumatta pihaani arvostelemaan hevoseni nimeä. 

Ricottu on virtuaalihevonen