© Vapaasti by AK

Virallinen nimi: Sotamaalauksen Ystävänpäivä	Rotu: Suomenhevonen, ori
Väritys: Rt	Syntynyt: 14. helmikuuta 2016, 10 vuotta
Säkäkorkeus: 160cm	Painotus: Koulu (HeA/100cm)
Kasvattaja: Nikki, Sotamaalaus	Omistaja: Aava

Hevosesta, jota pidin aina rumana ankanpoikasena, paljastuikin oikein pätevä kouluheppa, kun se vain pääsi itselleen oikeanlaiseen ympäristöön. Toisaalta on myös täysin selvää, ettei nuori ja pyöreärunkoinen suomenhevonen ole edustavimmillaan pitkäkoipisten ja ohutkaulaisten puoliveristen joukossa. Kiireisen kilpatallin elämä, pölisevä maneesi ja postimerkin kokoiset tarhat eivät myöskään sopineet Nipan kaltaiselle, rauhaa ja aikaa vaativalle hevoselle. 

Kenties kilpatallin hektinen arki jätti jälkensä orin karsinakäytökseen, ja yhä nykyisinkin Nipa on karsinassa hieman murju. Karsina on sen oma paikka, eikä se tahdo sinne ylimääräisiä ihmisiä. Karsinassa se on hoitaessa vaikea; Pyörii, tepastelee ja näyttää hapanta naamaa. Kyllä se on täysin mahdollista hoitaa karsinassakin, mutta se vain ei ole kovin miellyttävää. Käytävällä tai ulkona harjauspuomilla se taas on kuin eri hevonen ja sen uskaltaa antaa harjattavaksi pienemmällekin heppatytölle tai -pojalle.

Ratsuna Nipa on aika perus suomenhevonen; Voimakas, vauhdikas ja vahva. Nipan askellajeissa on paljon voimaa ja jo alkukäynneissä ori pistelee tarmokkaasti töppöstä toisen eteen. Orin kanssa kokemattomampi saa kuitenkin nopeasti aikaan vain vetokilpailun, jossa ratsastaja roikkuu ohjissa sormet verillä ja ori paahtaa sata lasissa suu vaahdossa. Nipaa onkin ratsastettava ensisijaisesti jalalla ja istunnalla, sillä ohjaan tarttuminen saa herkkäsuisen hevosen painamaan täysillä vastaan. Nipan työmoraali on kuitenkin korkea ja sen kanssa on todella ilo työskennellä, sillä se lähtee aina positiivisella mielellä töihin.

Koulupainotteisuudestaan huolimatta Nipa on myös ihan näppärä estepuolella, joskin siellä jarrut ovat usein enemmän kuin vähän epäkunnossa orin innon vuoksi. Esteet kuitenkin ylittyvät kunnialla ja Nipa hyppää melkeinpä mistä tahansa kulmasta, eikä katsele erikoisesteitäkään sen kummemmin. 
Ehkäpä Nipa vielä joskus nähdään kenttäradoillakin, ja ehkä Aavalla on pieniä haaveita valjakkokenttienkin valloittamisesta... Saa nähdä, katsotaan nyt kouluradat ja laatuarvostelut ensin.

 

		iii. Musta sielunmaisema
	ii. Sielunliekki	iie. Taivaanrannanmaalari
i. Ikuinen Liekki	ie. Ruusunpiikki	iei. Pikku-Ukko
		iee. Ruusukuningatar
		eii. Rikkoutumaton
e. Pistoolisankaritar	ei. Luodinkestävä	eie. Ametisti
	ee. Levoton Tuhkimo	eei. Ainiaan sinun
		eee. Tuhkimotarina

 

2. helmikuuta 2018, kirjoittanut Aava
Trailerin lastaussilta natisi ja kolisi, kun raudikko lastautui ulos keikkuvasta ja ruosteisesta matkakopistaan. Ori katseli hetken ympärilleen, hörähti vaativasti ja käännähti sitten verkkaisesti ympäri saadessaan tukevaa maata jalkojensa alle. Se kohotti turpansa korkealle ja haisteli vierasta ilmaa. Rautias näytti niin kovin ylväältä - en ollutkaan ennen ehtinyt pistää sitä merkille. Jotenkin Nipa oli aina hukkunut puoliveristen joukkoon, mutta se loppuisi nyt. 
Päättäväisin askelin talutin orin paksun hangen peittämälle kesälaitumelle ja katsoin, kuinka se lähti kahlaamaan kohti heinäpaalia. Saisipa poika ainakin voimatreeniä hankea kahlatessaan hangessa. Isovanhempien navetan muuttamisessa hevoselle asuinkuntoiseksi olisi vielä rutkasti tekemistä, mutta eiköhän Nipa siihen asti pärjäisi omassa rauhassaan laitumella. 

28. toukokuuta 2018, kirjoittanut Aava
Tavanomaisesti kylmähermoisen Nipan kiljahdus kaikui takaisin jyhkeästä korpimetsästä. Pihaan rullaavasta uudenkarheasta lainatrailerista ei kuulunut pihaustakaan, kun naapurikylän Urho peruutti sitä pihaani. Nipa seisoi tarhan portilla ja tuijotti herkeämättä traileria. Välillä ori vilkaisi sivusilmällä minua, mutta sitten se keskittyi taas katsomaan traileria. En ollut koskaan tainnut nähdä yhdenkään hevosen matkustavan noin hiljaisesti, puhumattakaan nuoren orin. Trailerin pysähdyttyä avasin sivuoven ja kurkkasin sisään. Minua tervehti, varmasti maailman lempeimmällä hörähdyksellä, kolmivuotias nappisilmillä varustettu työhevosvarsa. Pujahdin sisään ja rampin laskeuduttua peruutin orin ulos. Se katseli ympärilleen suurilla silmillään, muttei vaikuttanut kovin järkyttyneeltä. Tovin kuluttua talutin jo oria ympäri tallipihaa ja se vaikutti jo olevan kuin kotonaan. Nipaa sen sijaan vaikutti kovastikin järkyttävän pihassa tallustava musta kummajainen - olihan se tottunut olemaan tontin ainoa oripoika. Loppupäiväksi laskin Ricon kuitenkin Nipan viereiseen tarhaan ja esitin Nipalle toiveen, että se olisi kiltti Ricolle. 

 

Kisamenestys

pvm	luokka	sija	paikka
01.06.18	HeA	3/23	Sysälä
03.06.18	HeA	3/24	Kontola
05.06.18	HeA	4/23	Riimuvaara
07.06.18	HeA	2/30	Riimuvaara
10.06.18	HeA	4/30	Riimuvaara
14.06.18	HeA	2/30	Riimuvaara
17.06.18	HeA	5/30	Riimuvaara
23.06.18	HeA	5/30	Riimuvaara